Laivojen rikin oksidipäästöjä koskevat määräykset tiukentuvat vuoden 2015 alussa. Hallitus antoi esityksen Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) hyväksymien uudistettujen ilmansuojelumääräysten ja EU:n rikkidirektiivin edellyttämien lakimuutosten voimaansaattamisesta 12. kesäkuuta.
Uusien sääntöjen tavoitteena on parantaa ilmanlaatua, erityisesti rannikkoseuduilla, sekä meriympäristön tilaa.
Polttoaineen rikkipitoisuus laskee vuoden 2015 alusta 0,1 painoprosenttiin rikin oksidipäästöjen valvonta-alueilla Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Amerikan mantereen merialueella.
Laivat voivat täyttää määräykset käyttämällä matalarikkistä polttoainetta, asentamalla rikkipesureita tai siirtymällä käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita, kuten nesteytettyä maakaasua (LNG).
Laivojen päästöjä valvovat Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Rajavartiolaitos ja poliisi. Valvonnassa tulee korostumaan erityisesti kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueen, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin rantavaltioiden kanssa. EU:ssa rikkipäästöjä seurataan satamavaltioiden suorittaman meriturvallisuusvalvonnan yhteydessä.
Rikkisäännösten rikkomisesta seuraavien rangaistusten on direktiivin mukaan oltava tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia. Hallituksen esityksessä sakko- tai muuta rangaistusta tuntuvammaksi muodostuu se, että esimerkiksi korkea- ja matalarikkisen polttoaineen hintaeroa voidaan pitää rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä, joka voidaan tuomita valtiolle menetetyksi. Tämä koskisi myös varustamoja.
Tarkka luku rikkisäännösten kustannusvaikutuksista saadaan vasta säännösten voimaantulon jälkeen, jolloin tiedetään millä hinnalla matalarikkistä polttoainetta myydään.
Trafin vuonna 2013 teettämän kustannusselvityksen mukaan rikkisäännökset lisäävät Suomeen suuntautuvan merenkulun kustannuksia noin 460 miljoonaa euroa vuodessa, jos käytetään vain matalarikkistä polttoainetta, ja noin 120 miljoonaa euroa vuodessa, jos asennetaan rikkipesureita.
Hallitus on jo päättänyt useista toimista, joilla pyritään osaltaan vähentämään rikkisääntelyn kustannusvaikutuksia Suomessa. Toimista osa koskee merenkulkua suoraan, osa välillisesti.
Väylämaksut aiotaan puolittaa ja tavaraliikenteen ratavero poistaa vuosiksi 2015-2017. Yhteisöveroa on alennettu vuoden 2014 alussa 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Alueellisen kuljetustuen voimassaoloa on jatkettu ja sitä on tarkoitus edelleen jatkaa vuoden 2017 loppuun saakka. Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt tukea rikkipesureiden hankintaan vuosina 2013 ja 2014.
Lisätietoja
Liikenteen turvallisuus ja ympäristö -yksikön päällikkö Silja Ruokola, 0295 34 2367
hallitusneuvos Lolan Eriksson, 0295 34 2493
