Kansainvälinen merenkulkujärjestö valitsee jäsenmaat neuvostoon: Suomi ehdolla jatkokaudelle

Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n yleiskokous järjestetään 24.11.-3.12.2025. Lontoossa. Suomi on ehdolla jatkokaudelle IMO:n neuvostoon. Yleiskokous äänestää tulevan neuvoston kokoonpanosta perjantaina 28.11.2025.

Suomi on toiminut IMO:n (International Maritime Organization) neuvoston jäsenenä kaudella 2024–2025 ja on ehdolla jatkokaudelle. Suomi haluaa jatkaa työtä IMO:n tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja moniäänisyyden edistämiseksi sekä naisten aseman parantamiseksi kansainvälisellä merenkulkualalla. Jos Suomi valitaan uudelleen neuvoston jäseneksi, Suomi haluaa tuoda esiin erityisesti merenkulkualan koulutuksen ammattilaisten ja seuraavan sukupolven merenkulkijoiden ääntä.

- Suomi on aktiivinen ja rakentava IMO:n neuvoston jäsen. Haemme neuvostoon jatkokaudelle, jotta voimme tuoda suomalaista osaamista ja ratkaisuja merenkulkualan haasteiden ratkomiseen, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Suomelle keskeisiä teemoja yleiskokouksissa ovat muun muassa hallinnon tehokkuus ja läpinäkyvyys, komiteoissa tehtyjen päätösten kunnioittaminen sekä tärkeiden päätöslauselmien hyväksyminen.

Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimii liikenne- ja viestintäministeriön ilmailu- ja meriliikenneyksikön johtaja Päivi Antikainen. Myös valtioneuvoston kanslian EU-asioiden valtiosihteeri Minna Kivimäki osallistuu yleiskokoukseen osana Suomen valtuuskuntaa ja pitää Suomen kansallisen puheenvuoron kokouksessa.

Lisäksi valtuuskunnassa yleiskokoukseen osallistuu liikenne- ja viestintäministeriön, ulkoministeriön, valtioneuvoston kanslian, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin, ja Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajia. Valtuuskunnassa on tällä kertaa mukana myös merenkulkualan koulutuksen asiantuntijoita Satakunnan ammattikorkeakoulusta, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamista, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista, Ahvenanmaan ammattikorkeakoulu Högskolan på Ålandista sekä ammattikorkeakoulu Noviasta ja Aboa Maresta.

Kansainvälisen merenkulkujärjestö kehittää merenkulun sääntelyä

IMO:lla on keskeinen rooli merenkulun kansainvälisten sääntöjen kehittämisessä. Jäsenmaista koostuva neuvosto ohjaa kokonaisvaltaisesti järjestön työtä yleiskokousten välisenä aikana.

Neuvostoon valitaan yhteensä 40 jäsenmaata kolmesta kategoriasta:

• Kategoriasta A valitaan 10 neuvoston jäsentä. Kategorian valtioilla on suurin intressi tuottaa kansainvälisiä merenkulun palveluita.
• Kategoriasta B valitaan 10 neuvoston jäsentä. Kategorian valtioilla on suurin intressi kansainväliseen, meriteitse tapahtuvaan kaupankäyntiin.
• Kategoriasta C valitaan 20 neuvoston jäsentä. Kategorian valtioilla on erityinen intressi merenkulkuun ja niiden valinnalla varmistetaan, että eri maantieteelliset alueet ovat neuvostossa edustettuina. 

Suomi on ehdolla kategoriassa C.

IMO:ssa on 176 jäsenmaata ja Suomi on ollut järjestön jäsen vuodesta 1959.

Mitä seuraavaksi?

IMO:n yleiskokous äänestää tulevan neuvoston kokoonpanosta 28.11.2025. Uusi neuvosto aloittaa työnsä 1.1.2026.

Lisätietoja: 

neuvotteleva virkamies Eero Hokkanen, Suomen pysyvän edustajan sijainen IMO:ssa, p. 050 476 0401, [email protected]