Tallinnassa koolla oleva Itämeren suojelusopimuksen (HELCOM) merenkulun asiantuntijaryhmä (MARITIME Group) oli sitä mieltä, että alusten käymäläjätevesien päästämistä Itämereen tulisi rajoittaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) toimin. Ryhmä asetti erityisen työryhmän valmistelemaan HELCOM:in vuosikokoukselle maaliskuussa 2007 ehdotusta HELCOM:in toimiksi IMO:n sääntöjen muuttamiseksi. Itämeri voitaisiin nimetä erityisalueeksi, jolla olisi muita alueita tiukemmat käymäläjätevesien päästörajoitukset.
Käsittelemättömien käymäläjätevesien laskeminen mereen on Kansainvälisen Merenkulkujärjestön (IMO) sääntöjen mukaan sallittua 12 meripeninkulman ulkopuolella lähimmästä rannasta. Alusten jätevesien mukana Itämereen joutuu vuosittain arviolta 500 tonnia typpeä ja 165 tonnia fosforia. Tämä on alle prosentti Itämereen tulevasta kokonaiskuormituksesta. Vaikka määrä ei koko Itämeren mittakaavassa ole suuri, on sillä kuitenkin paikallisia vaikutuksia meriveden tilaan. Jätevesitankkien tyhjennykset tapahtuvat samoilla vilkkaasti liikennöidyillä reiteillä, jolloin ne muodostavat viivamaisen päästölähteen.
Suomenlahteen aluksilta joutuvat typpimäärät ovat yhtä suuret kuin esimerkiksi Haminan puhdistetuista jätevesistä. Fosforipäästöt ovat yhtä suuret kuin Haminan, Porvoon, Kotkan ja Espoon puhdistetuista jätevesistä yhteensä.
Valtaosa laivaliikenteessä syntyvistä käymäläjätevesistä on peräisin matkustaja-aluksilta. Säännöllisessä liikenteessä olevat matkustaja-alukset jättävät nykyisin yleensä jätevetensä satamiin, mutta risteilyalukset käyttävät usein IMO:n määräysten sallimaa mahdollisuutta laskea käymäläjätevedet suoraan mereen.
Lisätietoja: Merenkulunylitarkastaja Jorma Kämäräinen, Merenkulkulaitos, puh. 040 5155407, [email protected]. Neuvotteleva virkamies Maija Pietarinen, ympäristöministeriö, puh. 050 582 2464, [email protected]. Ylitarkastaja Virpi Laukkanen, liikenne- ja viestintäministeriö, puh. 040 772 7643, [email protected].
