Viestintäverkkojen kokonaiskuva valmistunut: Laadukkaat yhteydet turvallisuuden ja kasvun perustana

Turvalliset ja toimintavarmat viestintäverkot ovat yhteiskunnan toimivuuden, huoltovarmuuden, investointien ja datatalouden kasvun perusta. Viestintäverkkojen toimivuus vaikuttaa kansalaisten arkeen, yritysten toimintaedellytyksiin ja viranomaisten kykyyn hoitaa tehtävänsä myös häiriötilanteissa.

Turvallisuus- ja kasvutavoitteita ei voida erottaa toisistaan. Viestintäverkkoinfrastruktuuri on samanaikaisesti yhteiskunnan turvallisuuden ja toimintakyvyn perusta sekä digitaalisen talouden kasvualusta.

Näin todetaan Turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista eli TUUTTI-hankkeen ensimmäisen vaiheen raportissa, joka julkaistiin 17.6.2026. Siinä luodaan kokonaistilannekuva viestintäverkoista, markkinoista ja palveluista. Kokonaistilannekuvan perusteella raportissa esitetään kehityssuunnat ja näkymä sellaisiin keskeisiin päätösajankohtiin, joilla on pitkä vaikutus viestintäverkkojen investointeihin, turvallisuuteen ja kehityspolkuun. 

Viestintäverkkoihin liittyvät valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen, ja siksi tarvitaan ennakoivaa valmistelua ja toimintaympäristön jatkuvaa seurantaa. TUUTTI-raportin arvioita voidaan hyödyntää esimerkiksi EU-vaikuttamistyössä ja säädösvalmistelussa.

Ministeri Ranne: Ainutlaatuinen kokonaiskuva viestintäverkoista

- Olemme kansainvälisestikin merkittävän hankkeen äärellä, sillä muissa EU-maissa ei ole laadittu vastaavaa raporttia. TUUTTI-raportti antaa kattavan kokonaiskuvan Suomen viestintäverkkojen nykytilasta. Tämän tiedon avulla Suomessa voidaan kehittää verkkoja niin, että arjen digitaaliset palvelut toimivat paremmin ja yhteiskunnan turvallisuus vahvistuu, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Keskeisissä havainnoissa nousevat esiin resilienssi, yhteentoimivuus, riippuvuudet ja valmistelun oikea-aikaisuus

Suomen viestintäverkkoinfrastruktuuri muodostuu toisiaan täydentävistä kiinteistä verkoista, matkaviestinverkoista ja satelliittiyhteyksistä. Käyttäjän näkökulmasta ratkaisevaa on yhteyden luotettavuus, palvelun laatu, kohtuuhintaisuus ja toimivat vaihtoehdot häiriötilanteissa.

Viestintäverkoilla ja niiden päälle rakentuvilla palveluilla on kaksikäyttöinen luonne ja ne voivat palvella yhtä aikaa sekä siviili- että turvallisuustarpeita.

Suomen lähtökohdat ovat monilta osin vahvat. Suomessa on kattava viestintäverkko ja osaamista. Kehitystarpeita on kuitenkin yhteyksien alueellisessa saatavuudessa, uusien palvelujen laajemmassa käyttöönotossa sekä osaamisen riittävyydessä.

TUUTTI-raportissa nostetaan esiin seuraavat keskeiset havainnot:

1. Resilienssi eli häiriönsieto- ja palautumiskyky on kasvun ehto. Luotettavat yhteydet sekä toimintavarmat ja kilpaillut digitaaliset palvelut tukevat investointeja, tuottavuutta ja kriittisten palvelujen jatkuvuutta.
2. Riippuvuudet ovat yhä useammin ketjuja, eivät yksittäisiä osia. Verkot, energia, pilvi- ja laskentapalvelut, toimitusketjut, toimittajat ja osaaminen vaikuttavat toisiinsa.
3. Investointien vaikutukset syntyvät vasta, kun yhteydet, data, laskenta ja rajapinnat muodostavat yhteen toimivan kokonaisuuden, joilla on selkeä käyttötarkoitus ja joka tuottaa arvoa loppukäyttäjälle tai asiakkaalle.
4. Turvallisuus- ja kasvutavoitteita ei voida erottaa toisistaan. Samoissa ratkaisuissa joudutaan sovittamaan yhteen varautuminen, kustannukset ja toteutettavuus. Toimintavarmat ja laadukkaat viestintäyhteydet ovat olennainen osa kokonaisturvallisuuden ja kilpailukyvyn kehittämistä. Kuluttajat, yritykset ja viranomaiset ovat niistä yhä riippuvaisempia digitalisoituvassa maailmassa.
5. Digitaalinen ja teknologinen suvereniteetti ohjaa kriittisten riippuvuuksien hallintaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että säilytetään päätös- ja toimintakyky hallitsemalla kriittisiä digitaalisia riippuvuuksia ja turvaamalla ratkaisujen yhteentoimivuus ja vaihdettavuus. Kyse ei ole omavaraisuudesta kaikessa, vaan siitä, että kriittiset riippuvuudet tunnistetaan, lukkiutumisriskejä vähennetään ja vaihtoehtoja varmistetaan silloin, kun vaikutukset turvallisuudelle tai kasvulle ovat suurimmat.
6. Valmistelun oikea-aikaisuus korostuu. Osa päätöksistä voi vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen ja niiden valmistelu edellyttää ennakointia nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Oikea-aikainen valmistelu on tärkeää muun muassa investointien ennakoitavuudelle ja uusien ratkaisujen käyttöönotolle.

Markkinaehtoisuutta ja avointa kilpailua esitetään jatkovalmistelun pohjaksi

TUUTTI-raportissa esitetään, että jatkovalmistelun lähtökohtana olisi se, että viestintäverkkoinfrastruktuuri kehittyy ensisijaisesti markkinaehtoisten investointien ja avoimen kilpailun pohjalta. Viranomaisten rooli olisi varmistaa ennakoitava toimintaympäristö sekä turvallisuuden, varautumisen ja toimivien markkinaedellytysten kannalta tarvittavat reunaehdot.

Raportissa esitetään, että jatkotyössä priorisoitaisiin varautumisen ja kriittisten riippuvuuksien hallintaa, verkkojen, datan ja laskennan yhteiskehitystä, investointien ennakoitavuutta ja toteuttamisen edellytyksiä sekä osaamisen ja toimeenpanokyvyn vahvistamista.

Raportissa on tunnistettu myös neljä lyhyen aikavälin toimenpidekokonaisuutta. Näitä ovat viestinnän peruspalvelujen ja viimesijaisen turvaverkon tarkastelu, matkaviestinverkkojen vuosina 2029 ja 2033 päättyvien toimilupakokonaisuuksien valmistelu, kiinteiden viestintäverkkojen rakentamisen tilannekuva sekä kansallisen EU- ja standardointivaikuttamisen vahvistaminen viestintäverkkojen yhteentoimivuuden turvaamiseksi teknologisessa murroksessa.

Mitä seuraavaksi?

Raportissa tunnistettuja lyhyen aikavälin toimenpiteitä viedään eteenpäin syksyn 2026 aikana osana liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan käynnissä olevaa valmistelua ja erillisiä hankkeita. Samalla arvioidaan, mitä havaintoja ja tarpeita ensimmäisen vaiheen työstä nousee jatkovalmisteluun.

Lisätietoja

johtava asiantuntija Kristiina Lappalainen, p. 0295 342 004, [email protected]