Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan supervoima on yhteistyö. Me teemme yhdessä töitä Suomen turvallisuuden, talouden ja tulevaisuuden eteen myös yli hallinnonrajojen. Varmistamme, että infra kantaa meitä tulevaisuudessa niin arjessa kuin kriiseissäkin. Pidämme huolta, että kumipyörät tuovat perunoita myös tänne Helsinkiin, sillat kantavat ja nettiyhteydet toimivat muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.

Viestinnän työhön liittyy paljon sellaista, mikä on vaatinut aikaa, mutta ei näy katsojalle tiedotteena tai pistä silmään sosiaalisen median julkaisussa. Se, ettei se pistä silmään, voikin usein tarkoittaa sitä, että työ on tehty onnistuneesti.

”Huomenta!” ”Moikka!” ”Hei!”

Suomessa kansalaisilla on kansainvälisesti vertaillen korkea luottamus julkisiin instituutioihin. Luottamus perustuu pitkälti siihen, että viranomaiset toimivat vastuullisesti ja avoimesti. Vastuullisuuden toteutumista voi seurata esimerkiksi vuosittain tehtävän vastuullisuus- tai kestävyysraportoinnin avulla.

Suomella on ansaittu maine turvallisuuden ja huoltovarmuuden johdonmukaisena rakentajana myös viestintäverkkoinfran osalta. Olemme vahvistaneet tietoyhteiskuntaamme yhteistyössä emmekä hetkahda vaikka kaapeleita katkeaa, GNSS-häirintä jyllää tai kyberhyökkäyksiä satelee. Elämme arkeamme, pidämme päät kylmänä ja jatkamme töitä.

Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, johon kuuluu paitsi liikenteen verkot ja palvelut, myös liikennevälineet, informaatio- ja maksujärjestelmät sekä näitä palveleva tieto. Liikennejärjestelmää koskevan tiedon hyödyntäminen on olennainen osa sen kehittämistä. Onkin erinomaista, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman lausuntokierroksella moni piti digitalisaation edistämistä liikennesektorilla tärkeänä.

Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät Euroopan unioniin 1.1.1995. Olemme olleet osa EU:n sisämarkkinoita jo 30 vuoden ajan. Sittemmin EU:n on liittynyt 13 uutta jäsenmaata ja yksi, Britannia, on lähtenyt. Neuvottelupöydät jaetaan nykyään 27 jäsenmaan kesken. Unioni, kuten Suomikin, on muuttunut merkittävästi näiden vuosien aikana.

Virallisen pohjoismaisen yhteistyön oikeudellisena pohjana toimiva Helsingin sopimus täyttää tällä viikolla 63 vuotta ja sen kunniaksi sunnuntaina vietetään Pohjolan päivää. Yhä edelleen - ehkä erityisesti nyt - pohjoismainen yhteistyö on prioriteettilistojen kärjessä monilla eri sektoreilla. 

Muuttuneessa turvallisuustilanteessa ja julkisen talouden säästöpaineissa on keskityttävä huolehtimaan niistä asioista, joita me suomalaiset todella tarvitsemme. 

Informaatiotulvan ja visuaalisten ärsykkeiden keskellä viestinsä kuuluviin saaminen vaatii johdonmukaisuutta. Sitä tuo ajatuksella suunniteltu ja laadittu visuaalinen ilme osana viestintästrategiaa.