Periaatepäätös liikenneturvallisuusstrategiasta lausuntokierrokselle

Liikenneturvallisuusstrategian visiona on, että kaikki liikennemuodot ovat vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Strategia koskee vuosia 2022-2026.

Liikenneturvallisuusstrategian strategiset linjaukset ovat:

1) Liikenneturvallisuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia

2) Päätöksenteon on perustuttava tietoon

3) Eri toimijoiden liikenneosaamista on lisättävä

4) Asenteiden on muututtava liikenteessä

5) Liikennejärjestelmän ja sen kaikkien osien on oltava turvallisia

6) Teknologinen kehitys tuo turvallisuutta

7) Lainsäädännön on edistettävä turvallista liikkumista.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan mukaan teknologian kehitys vauhdittaa liikenneturvallisuutta, mutta inhimilliset tekijät lopulta ratkaisevat - asenne, ennakointi ja osaaminen. Kaikki eri liikennemuodot käsittävässä liikenneturvallisuusstrategiassa esitetäänkin monipuolisia toimenpiteitä ihmisten liikenneosaamisen kehittämiseksi kaikissa ikäluokissa, niiden ominaispiirteet huomioiden.

- Strategiset linjaukset johtavat konkreettisiin toimiin, joilla liikenneturvallisuuden haasteita ratkotaan. Jokainen onnettomuus on liikaa, ministeri Harakka painottaa.

Periaatepäätöksen liitteenä ovat varsinainen liikenneturvallisuusstrategia, sekä tätä täydentävät liitteet: Liikenneturvallisuusstrategian toimenpideohjelma ja Katsaus liikenneturvallisuuden nykytilasta.

Lausuntokierroksen jälkeen mukaan uusia toimenpiteitä

Liikenneturvallisuusstrategian toimenpideohjelmassa on laaja joukko toimenpiteitä eri liikennemuotoja koskien.

Tieliikenteen toimenpiteet kohdistuvat esimerkiksi päihteiden käytön vähentämiseen, liikenneturvallisuuteen liittyvään koulutukseen ja valistukseen sekä tiedon parempaan hyödyntämiseen liikenneturvallisuustyössä. Yksittäisistä liikkumismuodoista esimerkiksi sähköpotkulautailun turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat nousseet vahvasti esille. Tällainen on esimerkiksi liikennesääntöjen tuntemuksen lisääminen.

Raideliikenteen toimenpiteet kohdistuvat esimerkiksi tasoristeysturvallisuuteen ja tahallisten allejäämisten ennalta estämiseen. Vesiliikenteessä keskiössä ovat pelastusliivien käytön edistäminen ja tieliikenteen tavoin päihteiden käytön vähentäminen. Ilmailussa keskeiset toimenpiteet liittyvät muun muassa harrasteilmailun koulutuksen kehittämiseen sekä uutena ilmailumuotona vahvasti lisääntyvään miehittämättömään ilmailuun.

Periaatepäätöksen liitteenä olevan liikenneturvallisuusstrategian sisältöä ja rakennetta päivitettiin kesällä 2021 järjestetyn ensimmäisen lausuntokierroksen perusteella.

Lausuntokierroksen jälkeen toimenpideohjelmaan lisättiin muun muassa selvitys säännösten muutostarpeista liittyen ajoterveyden edistämiseen. Lisäksi selvitetään promillerajan asettamista pyöräilyyn ja mikroliikkumiseen (esim. sähköpotkulaudat) ja arvioidaan sen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Ohjelmaan lisättiin myös selvitys kaupunkien toimivaltuuksien lisäämisestä sähköpotkulautailuun liittyen sekä selvitys siitä, miten pelastusliivien käyttöä voisi edistää lainsäädännöllisin keinoin.

Strategiaan on myös lisätty strategian täytäntöönpanoa valvovan seurantaryhmän perustaminen sekä vuosittain sidosryhmille järjestettävä Liikenneturvallisuusfoorumi.

Suurin osa strategian toimenpiteistä toteutettaisiin nykyisten resurssien puitteissa ja nykyisen toiminnan suuntaamisena.

Vaikutusarvio strategian toimenpiteistä

Noin puolesta liikenneturvallisuusstrategian toimenpiteistä teetettiin myös vaikutusten arviointi. Kohteena olivat toimenpiteet, joiden vaikutuksia vuotuisiin liikennekuolemiin ja loukkaantumisiin pystyttiin parhaiten arvioimaan.

Vaikutusarvion perusteella arvioidut toimenpiteet vähentäisivät koko strategiakaudella noin 20 liikennekuolemaa, minkä lisäksi myös muilla toimenpiteillä tulisi olemaan selkeitä positiivisia, pidemmän aikavälin vaikutuksia. Arvion mukaan strategia tulisi toteutuessaan olemaan monipuolinen sekä oikeasuuntainen sen tavoitteisiin nähden.

Taustaa

Periaatepäätöksen ja liikenneturvallisuusstrategian taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjaus, jonka mukaan liikenneturvallisuuden parantaminen otetaan mukaan liikenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Strategian taustalla on myös EU:n liikenneturvallisuuden nollavisio. Sen tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä päästään tilanteeseen, jossa kukaan ei kuole EU-maiden tieliikenteessä. Strategiassa nollavisio on ulotettu koskemaan kaikkia liikennemuotoja. Tavoitteena on myös, että loukkaantumisten määrä liikenteessä puolittuu vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa valtakunnallista tieliikenteen turvallisuustyötä on ohjattu tieliikenteen turvallisuussuunnitelmilla ja valtioneuvoston periaatepäätöksillä. Aikaisemmat suunnitelmat ja periaatepäätökset on tehty vuosina 1993, 1997, 2001, 2006, 2012 ja 2016. Tällä hetkellä ei ole voimassaolevaa liikenneturvallisuusstrategiaa tai liikenneturvallisuutta koskevaa valtioneuvoston periaatepäätöstä.

Mitä seuraavaksi?

Luonnos valtioneuvoston periaatepäätöksestä liikenneturvallisuusstrategiaksi on lähetetty lausunnoille 21.12.2021. Luonnoksen lausuntoaika päättyy 31.1.2022.

Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Lausuntokierroksen jälkeen periaatepäätöksen valmistelu jatkuu virkamiestyönä. Valtioneuvoston periaatepäätös on tarkoitus antaa keväällä 2022.

Lisätietoja:

suunnittelija Lasse Heliste, p. 050 570 9945, [email protected]

ylitarkastaja Eeva Asikainen, p. 050 522 6204, [email protected]

yksikön johtaja Mari Starck, p. 050 478 1164, [email protected]

Tiedote 8.6.2021: Uusi kokonaisvaltainen liikenneturvallisuusstrategia lausunnoille
Lausuntopalvelu.fi: Lausuntopyyntö valtioneuvoston periaatepäätökseksi liikenneturvallisuusstrategiasta (VN/13615/2019)
Valtioneuvoston hankeikkuna: Liikenneturvallisuusstrategia (LVM054:00/2019)